Mie oon shopant ja oon olt siit ilone. Tätä mie oon hinkunt vuostolkul ja nyt sain viimosel vekottime mil se pyörii, mänin välittömäst nettikauppaa ja tilasin hintaa 9,95 miinus kybermaantaiale, nii jot 11,90 ol hää posteinee ja sen ver just kärsin laittaa. Hyyvvää jouluu miule! Sit tein vähä lisempääkii bisnestä samast aiheest, mut siit myöhemmi. Ja lisäks viel joululahjaks taijan saaha yhe jutun mitä oon kans hinkunt vissikii par vuotta jo, toivottavast näi käyp. Mut siis nythä mie ratsastelen Damaskokses ja suoritan tehtävii.
I've been shopping and enjoying every minute of this rare occasion. I finally got a PS3 (at least temporarily) which meant I could finally purchase this game which I've wanted for years. It was 9,95 minus cyber Monday reduction so I got it for 11,90, postage included, a sum even I could afford. Merry Yule to me! For the time being though I'll be in Damascus riding around, completing missions.
On olt aika harmaata.
It's been rather grey.
Mut on ne väritkii siel jossakii.
The colours are there, though.
Viikoloppun tapahtu jotakii käsittämätöntä, nuor mies ampu kolme naista keskelle kattuu Imatral. Sit seuraavan aamun selvis, jot yks uhriloist ol vanha työkaver. Ei oltu läheisii, tultii juttuu, ja just viime viikol näin häntä pitkäst aikaa. Vaihettii muutama sana siin ja mie kehasin jot hää näytti hito hyvält, niiko näyttikii. Kaks muuta ol toimittajjii, toise kolumnit olliit miu ehottommii lempparloita. Ei niiko voi käsittää sitä surun määrää mikä yhe ihmise pahast olost ja sitä seuranneest järettömäst teost voip tulla, ja mite laajale se leviää. Ja medias on puhuttu vaa uhriloist, miul ol melko heti mieles tekijä lähipiiri - voimii höile, toivottavast hyö pääsööt yli siit ajatuksest jot oisko voint jotekii estää tai tehä jotakii toiselviisii.
Something incomprehensible happened this weekend. A young man shot three women in the middle of the street in Imatra. The next morning the names started to appear and one of the victims was my ex-colleague. We weren't close but got along and we met briefly just last week. We talked a bit and I told her she looked great. The other victims were journalists and I especially enjoyed the columns of one of them. One person's bad feelings and a resulting irrational act causes such an amount of sorrow it's hard to comprehend. And so far the media has concentrated on the victims - I thought instantly of the people close to the shooter. I wish them strength and hope they'll overcome the (probably inevitable) feeling that maybe if they'd have done something differently they could have prevented this.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti